Itsetehdyt joululahjat lämmittävät tekijän ja saajan mieltä

Tein tänävuonna monet joululahjat itse. Olen katsellut googlehaulla kuvia ja hakenut inspiraatioita eri blogeista. Yleensä aika loppuu kesken, mutta tänävuonna sain yllättävästi kaikki tehtyä jotka suunnittelinkin. Aloitin hyvissä ajoin syyskuun lopussa, mutta silti tuppasi kiire tulemaan.

Mini poseerasi tämän vuoden facebook-joulukortissa kädessään lahja naapurille ja hyvälle ystävälleni.

Lahjoissa suurena tekijänä oli ekologisuus. Suurin toiveeni on, että vielä jonakin jouluna voisin kaikki lahjat kääriä itsetehtyihin kääreisiin. Tämä on jo iso osoitus luontoa kohtaan, kun kaikki ystäville ja sukulaisille antamani lahjat olivat jossain määrin kierrätettyä.

Olen pitkään harrastanut kierrätystä, jo ihan lastenvaatteiden osalta ja kuvassa minillä kaikki vaatteet ovatkin olleet jo muilla lapsilla käytössä. Omat lapset ovatkin tottuneet siihen ettei jokaista vaatekappaletta tarvitse ostaa kaupasta uutena vaan päälle voi laittaa toiselle pieneksi käynyt vaate.

Punaiset tumput mini sai joululahjaksi hoitotädiltään <3

Lahjapussit lakanasta ja verhosta

Lahjapusseja saa tehtyä käytännössä mistä tahansa kankaasta. Itse valitsin 1900 luvun alkupuolella itsekudotun puuvillalakanan sekä kesällä naapurilta saadut verhokapat. Olen todella huono viemään mitään kankaista pois, joten jemmailen niitä laatikoissani ajatellen "Tästä saan tehtyä vielä jotain tarpeellista". Jemmoissani oli myös erilaisia pitsinauhoja, jotka yksinkertaisuudessaan tuovat näyttävyyttä. Toivon saajan kierrättävän pussit edelleen seuraavalle. Nämä ovat kestäviä ja pestäviä.

Ekologista säilyttämistä

Olen myös laiska viemään säilykepurkkeja lasikierrätykseen ja nytkin niitä oli kerääntynyt taas roskiskaapillinen. Siitä se idea lähti. Monessa blogissa näin lasipurkkeja joihin oli laitettu niin keksejä, pipareita, rockyroad-aineet ym. Monta yötä mietittyäni sain idean säilykepurkkikokoelmasta. Purkit jotka saa pestyä, joissa on irroitettavat etiketit ja hattu. Tähän tarkoitukseen vanha itsekudottu puuvillalakana oli mitä parhain. Etiketin pitimen ompelin ympyräksi ja ompelin keskelle muovitaskun, johon voi pujottaa haluamsa etiketin. Hatun reunaan pitsinauhaa. Sisään hain Punnitse ja Säästä kaupasta pähkinöitä, mysliä, lakuja, salmiakkia, kuivattuja vihanneksia/hedelmiä. 

Yläkulman kaksi purkkia menivät kerhotädeille ja niiden koristeluun on käytetty ruskeaa voima-/pakkauspaperia.

Kolmen paidan pipohattu

Hyvälle ystävälleni eli minin hoitotädille tein pipohatun. Aikaisemmin syksyllä hän toivoi mustaa pipoa, jossa virkattu kukka. Paniikki tuli, kun en omista palaakaan mustaa trikoota ja aikaa oli pitsikukan tekoonkin niukasta. Istahdin sohvalle ja mietin miten toteuttaa pipo. Muistin siivonneeni kaapista mustan T-paidan ja raidallisen topin sekä rikkinäisen pitsipoleron kangasjemmaan. Ajatus oli tehdä ruttupipo, mutta en tajunnut että käytetty kangas käyttäytyy perin oudosti ja koristereuna sai pipon reunan aaltoilevaksi ja venyttyneeksi. Ehkä hiukan mummomainen, mutta minusta ihan hauska pipohattu kuitenkin.

Sukkaa ja tumppua

Opettelin kutomaan esikon odotusaikana. Pikkuhiljaa taidot ovat kehittyneet ja tykkään aina tehdä itsesuunniteltuja villaisia. Novitan sukka ja tumppulehdet, varsinkin niiden kokotaulukot eri lankavahvuuksille, on todella hyvä lisä. Pieniä käsikoristeitä sekä kuusenkoristeita langanjämistä.

Pääkallosukat: Novita nalle sekä Merino Baby Ull, puikot nro 3 

Novita sukkalehti nalleperussukat/omamalli

Lovikkalapaset: Novita puro/7 veljestä, puikot nro 4

Novita lapaslehti kohoneuleiset lovikkalapaset/design Tanja Haarma

Kohoneulelapaset: Novita joki/7veljestä, puikot nro 4

Novita lapaslehti 7 veljestä peruslapaset peukalokiilalla/omamalli

2 x perussukat: Novita puro/7 veljestä, puikot nro 4

Novita sukkalehti 7veljestä perussukat/omamalli

Ikea Mulig pyykkikorin uusi elämä

Ikean Mulig pyykkikori oli alkujaan ostettu vaippapyykille. Moneen kertaan pestyt pussukat olivat kauhtuneet ja kuluneet. Rakas siskoni oli vailla nättiä lehtiensäilytystelinettä olohuoneeseen. Kaavat uusiin pussukoihin sain vanhoista ja jälleen jemmattu verhokangas sai uuden olomuodon. Vahva puuvillakangas oli tarkoitukseen esittäin hyvä. Siskoni oli tyytyväinen vaikkei uusi ollutkaan. Nyt kelpaa viedä lehtiä kierrätykseen.

Muutama pipo vielä

Tein muutaman kam-nepparilla varustetun ruttupipon omalla kaavalla Majapuulta ostamastani tennarit trikoosta. Myös muutama tyttöjen vanha paita pääsi pipoksi.

Tuunaus ja kierrätys on lähellä ompeluharrastajan sydäntä - vaatteiden uusi elämä on ekoteko

Otin esiin Ottobret ja rupesin valkkaamaan kaavoja esikolle. Yhden puoli päivää piirsin kaavoja ja tuntui ettei pääse ompelemaan näillä vapailla. Entäs jos malli onkin huono? pieni? iso? Kangaspinot tursuaa ihania kankaita ja suorastaan huutavat päästä ommeltaviksi. Äh, jos nyt silppuun ihanan kankaan ja se olekkaan hyvä. Tarvitsen siis kaapistani riittävän isoja, tylsiä, unohdettuja ja ennenkaikkea ehkäpä kierrätykseen meneviä vaatteita.

Vanha raskaustunika, kahdet liian leveälahkeiset housut ja raskauslökärit

Ensin alkuun löytyi tunika, jota olen käyttänyt kuopuksen odotusaikana (vain kuusi numeroa liian suuri). Esikko ihastui kuosiin ja näinkin jo silmissäni miltä tunika näyttää uutena vaatteena. Kyllä lepakkohihat ovat tulleet takaisin ja nyt myös esikon vaatekaappiin.

Onnellinen tyttönen valkkasikin paidan tämän vuoden koulukuvaan

Nyt on yksi kaava hyväksi havaittu, joten uskaltaudun kangaskaapilleni saksien kanssa. Toisena kaavakokeiluun pääsi housut ja otin parhaimmakseni tuhota vanhat mammapöksyt, koska lapseni on melko kriittinen vaatteidensa suhteen. Ei ole järkeä marinoida hienoja uusia vaatteita kaapissa, jos ne eivät kelpaa ja lopputuloshan oli jälleen onnistunut.

Esikko selkeästi nauttii äidin tekeleistä. Lämmittää sydäntä ja miksipä ei tekisi ekotekoa itselleen ja naapurillekkin. Semmonen pikatuunaus, jossa leveät lahkeet unohdetaan ja resorit pelastaa housuja joutumasta loppusijoitukseen eli kaatsin penkalle.

Näihin laitoin resorin suoraan, sillä
lahkeet olivat tasalevyset

Näissä joutui avaamaan sisäsauman ja
ottamaan lahkeen leveydestä jopa 3cm

Kiitos ihanien plogistien, jotka ammentavat kekseliäisyyttä ja mielikuvitusta rajattomasti. Toivottavasti tämä postaus lisää myös kokeilunhalua. Näiden neljän vaatteen paikka on nyt kaapissa kaatopaikan sijaan. Muovikassillinen jätettä. Nyt ajattelet, että heittääkö tuo ihminen oikeasti hyviä käyttökelpoisia vaatteita kaatsille. EI en heitä vaan veisin UFFille tai johonkin muuhun keräykseen. Tiedän että useammat kesäyspisteet toivovat vaatteiden olevan puhtaita, ehjiä, nykyaikaisia eli näistä vaatteista ainoastaan tunika olisi kelvannut. Ja siis olen hamsteri enkä raaski heittää pois mitään, jos vaikka joskus tarvitsee eli löysin viidet housut jemmasta ja idean Karkelon blogista. Nyt vain aikaa järjestämään että pääsee itseään toteuttamaan. Tässä vain huomasi, että suotta sitä joka metriä kaupasta ostaa, kun kangasta on metritolkulla kaapeissa. Ja tähän jää koukkuun.

Erittäin ihanaa syksyä ja tehkää ekotekoja, pienikin asia pienentää jätevuorta omalta osalta <3

Pul-rukkaset kylmeneviin syyspäiviin

Sain jälleen aamulla idean tehdä kylmeneviin syyspäiviin rukkaset kuopukselle. Joskus aikaa tein yhdet kokeiluversiot, mutta en koskaan saanut aikaiseksi tehdä lisää. Malliksi löysin Lassien hanskat kaapista ja jotenkin niitä mukaillen sain aikaan kaavan. Toteutus oli helppo. Materiaalia löytyy kaapista, kun tuli haalittua vaippakankaita kestovaipatusaikoihin. Harmi etten päässyt heti kokeilemaan käteen ja luulenkin että peukkua pitää seuraaviin pidentää. Laitan sovituskuvan myöhemmin. Fleecevuori on melko liukas ja vuori luiskahtaa helposti pois paikaltaan kun ottaa rukkaset kädestä. Pitänee ommella käsin muutama tikki. Kam-nepit toimivat hyvin rukkasten pitiminä niin pari ei ehkä niin helposti huku :)

Pikipallo ja liekki pul ostettu OMV:ltä ja fleecevuoreen tilkkuja joskus Pikkeliinalta.

Ystävän vauvalle pikkuinen vaatepaketti

Huomaa hyvin kuinka sitä aikaa ompeluksille tuntuu olevan aivan liian vähän. Tätäkin pakettia jo kuukauden tehnyt aina silloin kun vaan aikaa liikenee. Jo kankaiden leikkaukseen menevä aika tuntuu lähes toivottomalta järjestää. No mutta vihdoin sain paketin kasaan ja kyllä sitä voi olla todella tyytyväinen lopputulokseen, vaikka parannettavaa löytyy joka kerta. Itse kun opiskelee tätä ompelua niin joutuu välillä ihan todenteolla miettimään miten joku sauma nyt menikään.

Sain tosiaan kuulla 30.8.2014 poikavauvan syntyneen ystävän perheeseen. Heti sain ajatuksen, että ompelempa itse paketin pehmoisen. Itselläni on vain tyttöjä ja vietin tovin jos toisenkin kangaskaappini edessä. Toivotonta, vain tyttömäisiä trikoita. Koska kangashamstraus on jo siinä pisteessä, että kaappi tursuaa kankaita niin päätin löytää sopivat kankaat ihan oman kaapin kätköistä. Ja todellisuudessa kaapissa on niin unisex kuin ihan tyttömäisiäkin kankaita. Itsehän pukisin lapseni unisexvaatteisiin, mutta isompi on niin prinsessa että pitää olla blingbling ja hempeää pinkkiä. Siis en sano etteikö pojatkin saisi pukeutua pinkkiin, mutta en tiedä miten vauvan vanhemmat suhtautuvat asiaan niin päätin pysytellä hyvin unisex väreissä. Vauvalahjat olen tähän mennessä lähes poikkeuksetta ostanut kaupasta. Tuli kyllä hyvä mieli, kun voi jotain ominkäsintehtyä antaa lahjaksi.

Kävi vain hassusti, kun en osannut päättää mitä kaavaa käytän niin jousuin tekemään useammat. Vauvakuumetta kyllä pukkaa, kun näitä vaatteita hipeltää.

Tähän settiin löytyi Kangashamstereista hamstrattua Metsolan Moon Drivea ruskealla pohjalla sekä Metsolan sinappijoustista. Tumman ruskea resori taas kotiutui Käpyseltä kera useiden muiden ihanien värien. Tuo Käpysen myymä resori vaikuttaa erittäin hyvälaatuiselta eikä nurjankaan puolen "elastaanilanka" näy venyttäessä resoria. Kam nepit hamstrasin Kotimäen puodista hiukan ennen sen loppuunmyyntiä. Kam nepit ovat melko tiukkoja, mutta kestovaippa-ajoilta tiedän että löystyvät käytössä. Yleensä leikkaan kankaan säästeliäästi, mutta nyt oli kyllä leikattava saaden kuvio keskelle paitaa. Olen kyllä todella tyytyväinen lopputulokseen, vaikka olisihan se peitetikkikone kiva. Kaksoisneulalla saa todella hyvää jälkeä eikä enää mene läheskään niin kauaa huolitteluun kuin ensimmäisen kaitalehuolittelun kanssa.

OB 4/13 Lil' Darling molemminpuolisin nepein, 62cm

OB 6/13 Giant Triangle resorivyötäröllä, 62cm

SK 8/14 Metsolateeman vauvan lakki 62cm

Lakki olikin koottaessa oikea mystisyys, Kun toistamiseen purin lakkia, huomasin laittaneeni keskikaitaleen väärinpäin. Näinkin yksinkertainen asuste voi vaatia liikaa ajattelutyötä yön hämärinä tunteina. Nyöri ei ollut ihan semmoinen kun olisin lopputulokselta halunnut, mutta kelpaa ja toivottavasti istuu käyttäjälleen.

OB 4/14 Sausage Dog body 62cm ja
OB 6/13 Giant Triangle housut 62cm
ilman sivusaumoja ja resorivyötäröllä
UNIASU 

UNIasuun valitsin Kangashamstereista kaupanpäälisiksi saatua pilvitrikoota. Vielä jäi johonkin pieneen asuun palat. Tähän laitoin maitosuklaan väristä resoria (Myllymuksuilta) sekä tummanruskeaa vyötärölle (Käpyseltä). Vihreät kam nepit erottuvat kivasti bodysta ja tukikangas alavarassa. Body oli uusi tuttavuus eikä hassumpi malli ollenkaan. Toivottavasti istuu käyttäjälleen.

OB 4/14 Sausage Dog body 62cm ja
SK 8/14 puolipotkarit Metsolateemasta 62cm

Tässä setissä esiintyy ihan ensimmäiset kangasverkkokaupasta tilaamani kankaat. Myllymuksuilta tilasin apinatrikoota sekä suloisen pehmeää bambujoustofroteeta. Puolipotkareiden kaavaa olin silloin vailla kun toisikko oli vauva, mutta eipä tullut silloin vastaan ja innostus ompeluunkin alkoi myöhemmin. Resori edelleen tummanruskea Käpyseltä. Kam nepit sai tämäkin body. Ja alavaraan laitoin tukikangasta, jotta nepit ei luiskahda läpi trikoosta.

Lippalätsä sai uuden ulkomuodon

Veljeni oli jo aikaa jättänyt rikkinäisen lippalätsänsä porukoille. Otin lätsän mukaani, jotta voin rakentaa uuden rikkinäisen tilalle. Ajattelin kokoajan hänen 30-vuotis päivää, jolloin voin antaa lätsän takaisin. Niinhän siinä kävi (kuten kaikissa projekteissani) että pyöritin juhlapäivän aamuna vielä rikkinäistä lätsää käsissäni. Sanoin miehelleni saavani sen kyllä iltaan mennessä valmiiksi. Aloitin hommat purkamalla vanhan atomeiksi. Kankaat on peräisin jostain -60-luvulta. Äidiltäni niitä joskus saanut useampiakin. Oikeasti vanhasta uuteen siirtyi vain lippakovike sekä merkki Keyone.

Tein kaavoilla uuden. Ihan helppoa ei ollut kun kokoamisjärjestys piti ihan itse miettiä. Lippaan halusin tikkauksen ja mietinkin mitä materiaalia se on, mutta ihan 80 universaalilla neulalla ja rakkaalla Berninalla homma hoitui hienosti. Jäi silti mysteeriksi lipan materaali kun oli ikäänkuin kovaapehmeää. Jos joku lukijoista tietää niin olisin enemmän kuin mielissäni tiedosta.

Hyvää syntymäpäivää 30-vuotiaalle veljelleni <3

Koko alkukesän imetysmaximekko-projekti

Tämä oli pitkään sellainen HYSHYS-projekti. Rakas ystäväni kysyi jo muistaakseni maaliskuulla, että pystyisinkö tekemään hänelle 1920-luvun tyyliin juhlamekon imetysmahdollisuudella. En ollut ikinä aiemmin tehnyt vaatteen vaatetta aikuiselle, mutta otimpa haasteen vastaan. Ensin oli toki tutustuttava ajan muotiin. Paljon löytyi hieman alle polven mekkoja. No löytyipä sitten iltapukuja ihan maxikoossakin, joka oli puvun kantajan toive. Itsessään maximekot ovat nyt muodissa ja googlen kuvahaulla niitä löytyikin ihan rajattomasti.

Muutamia (Nettiemo,Bebelane) ihan suosikkeja löytyi jo muutaman tunnin etsinnän jälkeen, mutta itse olen sellainen että inspiraatiota pitää joskus hakea todenteolla niin maximekkoja löytyi ainavain lisää. Hahmotelma olikin jo mielessä ja raapustin perus kuulakärkikynällä ja vielä ruutupaperille luonnoksen. Tämä ajatus syntyi ihan täysin mielikuvien perusteella. Tässä vaiheessa ei kyllä mitään hajua miten toteuttaisin.

No sillä kertaa olin jo niin poikki että hautumaanhan tuo projekti jäi. Epätoivo valtasi mielen, kun kertakaikkiaan löytänyt sopivaa kaavaa valmiina. Ystäväni lähti vielä pitkään lomareissuun, joten mittaaminen oli puhelimen ja raksamitan varassa. Koska puvun todellinen suunnittelu meni hyvinkin lähelle juhlia (3 tai 4 viikkoa), tässä vaiheessa kieltäytyminen puvun tekoon olisi ollut vähintäänkin kohtuutonta.

Katselin kuvia moneen kertaan ja oranssimusta oli kertakaikkiaan jo pakkomielle väritykseen. Sifonki piti myös ujuttaa mekkoon ja tottakai itse mekon piti olla mukava päällä, laskeutua nätisti ilman silitysrautaa, imetysmahdollisuus ilman mammamaisuutta. Pää niin täynnä ajatuksia ettei muuta kerennyt ajattelemaan. Piirsin yllä olevan kaltaisia luonnoksia jokapuolelle. Ja sitten tajusin että itsehän minun on myös kaava tehtävä. Miten piirtämääni mekkoon muuten saisi kaikki suunnittelemani ominaisuudet. Ja taas löin päätä seinään. Mallinukke, ei mulla sellaista ole ja malli on useamman sadan kilometrin päässä. Olemme ihan eri malliset. Facebookin kautta kyselemaan olisiko jollain tutulla nukkea. Ja kyllä face pelasti taas. Muutaman päivän päästä pääsin lainaamaan moneen mittaan taipuvan mallinuken. Ja kaavoitus sai alkaa ja mikä parasta mulla ei ollu hajuakaan kuinka sitä tehdään.

Ei muutakuin vanha T-paidan risa kaavoituskäyttöön.

Haju ehkä kuitenkin oli, koska eihän tuo nyt niin vaikealta tuntunu ja ihanaa kun nukke ei huutanu kun pistelin sitä neuloilla. Leikkasin sinneppäin olevia paloja hiukan valmisvaatteista mallia ottaen pistelin kiinni nukkeen. Mittasin ja piirsin palat jälleen ruutupaperille mittoineen. Tein kaavat viivottimen ja lyijärin avulla kaavapaperille.

Samoilla kiireillä tilattiin kankaat kankaita.comista. Mustaa viskoosijerseytä, oranssia sifonkia sekä mustaa sifonkia. Tilaus toimitettiin viidessä päivässä, josta olin todella yllättynyt. Pitkään mietittiin myös Kangastukkua, mutta siellä ei ollut semmoisia värejä ja tuo toinen oli selkeästi halvempi. Samalla tilasin yksivärisiä collegeita ja trikoota sekä ison kasan ompelukoneen neuloja.

No nyt oli kaavat, mutta mitäs jos pilaan kankaat. Eli päädyin tekemään koemekon tunikapituisena kaapista löytyvästä pallolycrasta. Sanoin että jos mekko olisi hyvä niin toimii vaikka rantsumekkona. Toki lycra käyttäytyy ihan eritavalla kuin viskoosijersey saati sifonki. Joten joku koehan niilläkin pitää tehdä. 

Oma kaava imetystunika

Lycra ei ollut ihan helpoin ommeltava, mutta hyvinhän tuoikin sujui. Ikinä aiemmin en siihenkään ole koneillani koskenut.

-imetysyläosa kaksinkertaisella etukappaleella, alempaan muotolaskokset ja päälimmäiseen rypytys

-smokkirypytys takakappaleeseen

-kaitale väliin

-mekko-osaan mitat omasta tunikasta ilman mitään rypytyksiä ja laskoksia

Kyllä tämä onnistui ihan älyttömän hyvin ja sopi käyttäjälleenkin kun sitten vihdoin vissiin viikkoa ennen juhlaa näimme ja pääsi sovittamaan, jotta pääsin virallisen työn kimppuun.

RAKKAUDELLA
MURULLE!

Ihanalle tytölle kaunista päälle

Mutta ensin oli pakko testata noita kankaita ja niiden käyttäytymista ompeluksissa ja päätettiin hänen 7kk tyttärelleen tehdä niistä mekko. Kaavana OB 1/14 Simple and Elegant (mekko ja mamelukit). Josta tein vielä yksinkertaisemman.

OB 1/14 Simple and Elegant
-sifonki ja viskoosijersey Kankaita.com
-musta pitsi sekä kuminauhat omista jäämistöistä

Olin yllättynyt kuinka hienosti nuo kankaat käyttäyivät ja tekeminen oli enemmän kuin mukavaa. Uppouduin useaksi tunniksi töihin. Kaavassa oli kaulusta, vetoketjua, hihaa, vyötä. Jätin kaikki ylimääräset pois. Tein toppimaisen yläosan ja avarsin hiukan pääntietä, koska vetoketjua en laittanut. Helmaan piti tehdä rullapäärme, mutta kaapista (uskomatonta kyllä) löytyi todella kaunista mustaa pitsia tuohon alareunaan.

Sitten mennäänkin lopullisen luomuksen tekoon ja tämähän minua oli jännittänyt alusta asti, mutta pakko oli aloittaa, sillä aikaa oli enää muutama päivä.

Tässä tämä luomus on kaikessa komeudessaan.
Hameessa kaksi osaa, jotta sitä voidaan käyttää
monellakin eritavalla. Vain mielikuvitus rajana.

 Tämä on kyllä niin valtavan työn lopputulos, että jälkikäteen  miettii miten on alunperin ryhtynytkään tuumasta toimeen ja  saanut sen vielä valmiiksikin. En tiedä jäikö tähän enää mitään  1920-luvusta, mutta siitä se ajatus kuitenkin lähti.

 -laskos

 -rypytys

 -smokkirypytys

 -rullapäärmeen opettelin ihan Bernetteni ohjekirjan avulla

Rakkautta <3

-Kuvannu Tiia Karvonen-

Pakko lisätä vielä nämä ihanuudet, jotka
ystäväni oli hankkinut kruunaamaan
asukokonaisuuden.

Rennot olohousut - Relaxed Fit/Ottobre 1/2014

Kesäloman keskellä ei juurikaan ole kerennyt mitään värkkäilemään. Kaikki aika menee lasten kanssa touhutessa. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja päätin kuitenkin yhdet jo aikaa sitten leikatut housut työnalle. Itse tykkään Ottobren kaavoista ja ainakin Minille ovat olleet hyviä tekemättä mitään muutoksia. Toivottavasti syksy ja talvi antaisi aikaa vaateompeluksille, koska tekeminen on rentouttavaa ja saa kaikki murheetkin unohtumaan.

OB:n rennot olohousut
apinatrikoo, tumman ruskea resori ja bambujf Myllymuksuilta
vyötäröllä kuminauha kasoisneulalla tikattuna

Aiemmin tein jo yhdet Relaxed Fit housut ja Mini on ollut niihin erittäin tyytyväinen. Kaavakokeiluun käytin kestovaippaompeluihin hommattuja vaippapaloja ja värikkäät ovatkin aivan ihanat. Apinakuosiin Mini ihastui ikihyviksi. Aiemmin sain tehtyä hupparin sukelluspukuhupulla ja tosiaan leikattua nämä housut.

Kaksoisneula - ihana lisä ompelutarvikkeisiin

Housuissa paljon ihania yksityiskohtia ja tulihan samalla testattua leveää kaksoisneulaa, joka tuntuikin paljon kivemmalta kuin aiempi hankintani. Nämä toteutettu täysin ompelukoneella, joka mielestäni oli jokseenkin hidasta puuhaa, mutta palkitsee katsellessa valmista työtä. Ihan niin kauniit ei sisäsaumat ole kuin saumurilla, mutta eihän ne päälle näy. Oma merkki vaatteisiin tulee tekstileimasimella. Sain leimattua edellisetkin kaapista löytyvät työt.

Mini rakastaa poseerausta ja onkin ihan huippumalli. Puhelimen kamera ei vain ole paras mahdollinen, mutta ihana siitä kun saa muokattua kuvat jo heti valmiiksi kivoilla ilmaisaplikaatioilla Photo Editor by Aviary ja CollageMaker. Tästä taas hakemaan itsellekkin ompeluintoa meidän pikku tokaluokkalaisen collegehousuihin, toppeihin ja pariin pitkähihaiseen, jotka hän on tilannut jo aikaa sitten. Viikko vielä lomaa, joten eiköhän jotain valmistu.

Tekstileimasin testausta

Ajatuksissa ollut tilata ns. tuotemerkkejä tai nimikointinauhoja itsetehtyihin töihin. Vaikkei ompelukset nyt kauhean isossa mittakaavassa ole niin olisihan ne kiva jotenkin merkitä. Ihan kivoja nettifirmoja on yllinkyllin, mutta sitten tullaan kohtaan määrä (?). Tilaanko kerralla ison määrän kun tulee hiukan halvemmaksi. No enpä o saanu tilattua.

Eilen käytiin isännän ja minin kanssa Lidl:ssä. Ei tule käytyä usein, mutta ajatus oli tehdä oikeaa hintavertailua Prisman hintoihin (n. 4-10 senttiä oli peruselintarvikkeet halvempia Lidl:ssä). Kiertelin tottakai nuo ns. kausituotekorit läpi. Siinä oli sitten iso kasa tekstileimasimia. Ajattelin kasasta että eipä kukaan osta, ku niissä hinta hipoo pilviä... mutta sattui tuo hinta siinä hyllyn reunassa kiinnostavan kuitenkin. Kyllä se oli 4,90€. Luin selosteen paketin takaa, jossa kerrottiin käyvän sekä paperille että kankaalle sekä kestävän jopa 90 asteen pesun (kunhan on kuivunut 24h). No niin ompas edullinen tuotemerkki.

Pakkohan sitä oli tänään aamusta unisilla silmillä heti värkätä ne pikkuiset kirjaimet paikalleen ja kokeilla velour, trikoo ja flanelli. Hyvin tarttuu ja selvänkin saa. Voisihan tuota kokeilla kiinnittää vaikka silitysraudalla ja musteen leviäminen pitää kyllä kokeilla pesukoneessa ennen oikeaan vaatteeseen leimaamista :).

Näillä tunnelmilla on ihana aloittaa aamu ja lähteä katsomaan löytyisikö mustikoita ja vattuja metsästä.

Haaveissa oma blogi jo pitkään...

On pitkään ollut haaveissa kokeilla tehdä omaa blogia. Yksinkertaisesti jo siitä syystä, että tukin naamakirjan noilla tekemilläni käsitöillä. Mutta alkuun voisin kertoa hiukan itsestäni...

Olen tosiaan 32-vuotias kahden tyttölapsen työssäkäyvä äiti. Aikaa on usein todella rajallisesti kaiken kaikkien ideoiden toteuttamiseen ja olenkin aina ollut hyvä aloittamaan monenlaisia projekteja. Valitettavan usein moni työ on jäänyt vain elämään mielikuvissa ja suunnitelmana paperilla. Rakastotan haaveilua ja suunnittelua, mutta toteuttaminen... no jää ajanpuutteen vuoksi.

Olen lapsesta asti tykännyt käsitöistä, mutta painotus oli piirtäminen, puutyöt ja posliininmaalaus. 2006 odotin esikoista ja innostuin kutomisesta. Käspaikka oli pelastus. Olinhan tehnyt vain yhden lapasen mummuni avustuksella aiemmin ja siitäkin tuli kireä kuin viulunkieli. Lukemalla ohjeita ja kokeilemalla olen onnistunut monenkin työn toteutuksessa eli kantapään kautta. Monta purettua työtä ja ehkä muutama kyynelkin. 2011 sain kuopuksen ja päädyttiin kestovaippojen käyttäjäksi iho-ongelmien takia. Ihanat lastenkuosit vetivät puoleensa jo alusta lähtien. Muutamia vaippoja ompelin ja tuunasinkin äidiltäni lainaan saadulla ompelukoneella. Monesti mietin mahtaisinko oppia tekemään vaatteita lapsille. Tilasin viimevuonna Ottobren ja se on kyllä vienyt mukanaan. Sain virallisesti Bernina-ompelukoneen ja Bernette-saumurin äiditäni kestolainaan ja ompelin pääsääntöisesti keittiössä. Kolmisen kuukautta sitten tartuin tuumasta toimeen ja räjäytin työhuoneen saaden tilan niin kankaille kuin langoille sekä tottakai kauan suunnitellun työtilan.

Nyt olen tosissani innostunut ompeluksista ja Kangashamsterit naamakirjassa on jo kokeiltu. Kaappi täynnä kankaita ja aikaa edelleenkin liian vähän. Teen lähinnä omaan käyttöön ja lahjaksi. Myös muutamille ystävilleni olen tehnyt pyynnöstä.

Työtila josta haaveilin talon rakentamisesta asti eli n. neljä vuotta.

Kaikki löytyy huomattavasti helpommin, kun tavarat on järjestyksessä.

Toivottavasti kiinnostuit, sillä täältä voi saada ideoita ja ohjeita. Tähän astisia tekeleitä löytyy TÄÄLTÄ eli naamakirjan julkisesta albumista.